Maanantaina oli taloetsintää. Koiria oli hirmuisesti paikalla ja aikaakin paloi. Paju sai odotella pari tuntia autossa vuoroaan. Paju kun tiesi paikan ja mitä oli menossa tekemään niin hyvä ettei oven raamit lähteny mukana sisälle mennessä.

4 maalimiestä oli valmiina ja alue käytiin aika nopsaan läpi. Äijät joiden luokse pääsi olivat helppoja. Ensimmäistä kertaa Pajulle laitettiin umppari ja hyvin neiti ilmaisikin maalimiehen vaikka ihmettelikin missä se äijä oli kun haju kyllä tuli vierestä. (Taloetsinnän ongelma on hajun kulkeminen, se voi tulla mm. vastakkaisesta nurkasta kuin maalimies.) Toinen melkein umppari oli kaapissa. Siellä se haju tulikin nurkasta ja hieman piti tarkentaa ja kehua. Kun neiti keksi, että kaapissa sitä ollaan ja ovi oli hieman raollaan niin hyvin yritti tunkeutua sinne.

Neiti jaksaa hyvin, pitkät käytävät tarkistetaan itsenäisesti ja koirasta näkee kun on löytänyt hajun. Hyvin on ohjattavissakin

Parannettavaa ovat ilmaisu: tahtoo välillä ilmoittaa ohjaajalle maalimiehestä eikä hauku suoraan maalimiestä sekä nyt täytyy vaikeuttaa piiloja. Alussa täytyy muistaa auttaa umppareissa, että ymmärtää jutun mutta hyvin on etsintä kehittynyt.